Lähtöfiiliksiä

Huomenna torstaina 26.7.2012 lähden opiskelijatoverini P. Salakarin kanssa matkalle kohti suurta ja tuntematonta Afrikan mannerta. Ensimmäisenä tavoitteena on päästä Frankfurtin ja Johannesburgin lentokenttien kautta Gaboronen vastaavalle, jossa pitäisi olla vastassa yliopiston kontakti. Luotto tähän on lähes 80%, sillä mm. tiedustelut asunnosta ja opiskeltavista kursseista ovat päätyneet poikkeuksetta vastaukseen ”we’ll see when you get here.” Näillä perusteilla ei olisi mikään aivan totaalinen ihme, että kaveri ei ihan aikataulussa kentällä ole. African time, mon. Yeah right.

Miksi Botswana? Miksi viettää 5 kuukautta täysin vieraassa maassa ja kulttuurissa? Kliseinen vastaus on tietysti kokemuksen ja kielitaidon karttumisen takia. Toisaalta reissu tarjoaa myös näkökulmaa elämään, jota kautta oppii arvostamaan suomalaista hyvinvointikulttuuria entistä enemmän. Maantieteellisen sijaintinsa puolesta Gaborone sijaitsee loistavalla paikalla, josta on helppo tehdä retkiä niin Kapkaupunkiin, Victorian putouksille Zimbabween ja kenties Mosambikin rannikolle vanhalla vuokravolkkarilla Tomas Ledinin soidessa autoradiosta. Botswanassahan pelaa myös jalkapallojoukkue nimeltä ’Nico United’, joka viimeistään vei valinnan tähän De Beersin timanttikaivosten rikastuttamaan maahan Etelä-Afrikan ja Euroopan kohteiden edestä.  Paikalliset oluet ovat kuulemma myöskin vertaansa vailla.

Turha sitä varmaan enempää on jaaritella vielä tässä vaiheessa ennen kuin on oikeasti jotain kerrottavaa. Laukku on pakattu, pohjatietoa maasta löytyy ja 11 tunnin maratonlento odottaa matkustajaansa. Ainoa mikä tässä vaiheessa huolettaa on Pyryn kielitaito. Kaveri osaa huhujen mukaan tilata ruokaa ja ostaa junalipun, mutta se taitaa olla siinä. Eiköhän se tästä. Lopuksi vielä yksi video internetin ihmeellisestä maailmasta.

525 600 aka youtube-video Gaboronesta